Starting my second year in Paris

Palattuani Suomesta Ranskaan tajusin, että siitä oli tasan vuosi kun sain allekirjoitettua työsopimuksen kaksikielisessä esikoulussa. En olisi silloin uskonut, että palaan yhä vuoden kuluttua sinne jatkamaan opettamista 4-5-vuotialle lapsille englanniksi, ja hoitamaan iltapäiväkerholaisia ja yksityistunteja siinä ohessa sekä pukemaan/riisumaan ja ohjaamaan myös muita koulun oppilaita. Niin se vain on, että joskus ei voi ollenkaan tietää, mitä elämä tuo tullessaan. Tällä hetkellä minulla ei ole hajuakaan, missä tulen olemaan tammikuussa 2020.

[After returning back to France from Finland, I realized that it had been exactly one year since I signed a working contract to a bilingual school. That time I would have not believed that I would return after a whole year still to teach 4-5-year-old children in English, and take care of after-school kids and some private lessons in between, as well as dress up and look after the other children at school, too. It just is so that sometimes you cannot know where the life takes you. At the moment, I have no idea where I will be in January 2020.]

Ensimmäisenä viikonloppunani täällä minulla oli aikaa ja energiaa lähteä käymään keskustassa kumpanakin päivänä, kun työt eivät olleet vielä alkaneet. Lauantaina H:n bändi soitti kadunvarrella ja minä lähdin heitä katsomaan ja fiilistelemään. Hyvä musiikki sai tälläkin kertaa ohikulkijat pysähtymään ja antamaan kolikoita. Matkalla soittopaikalle näin ensimmäistä kertaa itse livenä keltaliivisiä mielenosoittajia, jotka jatkavat yhä lauantaisia marssejaan. Mellakointia en onneksi nähnyt satojen ihmisten edetessä rauhallisesti katua eteenpäin Macronin vastaisia kylttejä pidellen.

[On my first weekend here I had time and energy to go to the center on both days since my work had not yet started. On Saturday H's band was playing on the street and I went to see them and get a good feeling. The good music made passersby to stop and give coins also this time. On the way to the playing spot I saw for the first time the protesters with yellow vests on live with my own eyes. They still continue their demonstrations on Saturdays but luckily I didn't see any rioting when hundreds of people walked calmly on the streets holding plaques against Macron's policy.]

Matkalla törmäsimme myös kilpailevaan torvisoitin-ryhmään, jossa oli noin 40 henkeä.
[On the way we also saw another brass instrument group that had around 40 people in it.]

Loppiainen oli kuukauden ensimmäinen sunnuntai eli monet museot tarjosivat ilmaisen sisäänpääsyn, joten me päätimme jatkaa joulukuussa aloitettua Louvren kierrostamme. Istuessani metroon vastapäätä minua istui alas myös kolmen kiinalaisen naisen seurue, joka aloitti yllättäen keskustelut kanssani. Ranskaksi. He tiedustelivat, minne olin matkalla ja kertoivat itse olevansa menossa kirkkoon. Heille selvisi, että minäkin olen kristitty ja muuttanut vasta suhteellisen hiljattain Pariisiin, enkä puhu kovin hyvää ranskaa. He eivät kuitenkaan osanneet englantia, joten siinä me jutustelimme kaikki takellellen paikallisella kielellä, mutta hauskaa meillä oli. Vaihdoimme jopa numeroita tavataksemme uudelleen. Tavattuani H:n ja päästyämme Louvreen meille selvisi, ettei se ollut tällä kertaa ilmainen. Netissäkin oli lukenut, että se ei maksa mitään kyseisenä päivänä, joten meillä ei ollut hajuakaan, miksi meidän olisi pitänyt maksaa lipuista. Päätimme siis palata sinne toiste ja vaihtaa kohdetta. Otimme metrot lähellä Eiffel-tornia sijaitsevalle Guimet-museolle, jossa on esillä aasialaista taidetta. Siellä sitten olikin ilmaisen sisäänpääsyn mukainen 100 metrin jono, jossa seisoimme lähes tunnin.

[Epiphany was the first Sunday of the month which means many museums offer free entries so we decided to continue our visit Louvre that we started in December. In the metro there were three Chinese women sitting opposite to me and they suddenly started a conversation with me. In French. They asked where I was going to and told me they headed to the church. They found out that I also am a Christian and that I also moved quite recently to Paris and that I also don't speak too good French. However, they didn't speak any English so there we sat and chatted stammering with the local language but we had fun. We even gave each other our phone numbers in order to meet again. After I met with H and we got to Louvre, we found out that it was not free this time. It was written also online that it is free on that day so we had no idea why we should have bought tickets. Consequently, we decided to come back later and go elsewhere. We took metros close to Eiffel tower to the Guimet museum that has Asian art. And there was a line of 100 meters as you would expect to have when it's a free entry and we stood there for an hour to get inside.]

Louvren pyramidin sisällä.
[Inside the pyramid of Louvre.]

Guimet-museossa. Intialaista taidetta.
[In Guimet museum. Indian art.]

Patsas Vietnamista. [A statue from Vietnam.]

Työt ovat nyt jatkuneet parin viikon ajan. Kaikki on suhteellisen samanlaista kuin syksylläkin, mitä nyt muutama uusi lapsi aloitti meillä (yksi minun luokallani), mutta todellisen haasteen meille on tuonut assistanttien sairastelu. Ensimmäisenä koulupäivänä loman jälkeen koulumme kumpikin assistantti oli sairaslomalla, joten hoidimme yli 30 lasta kollegani kanssa kahdestaan. Kaiken lisäksi loman jälkeen lapset toivat kaikki makuupussinsa ja muut tarvikkeensa taas koululle, joten meidän piti myös purkaa ne kaikki. Toinen assistantti palasi töihin onneksi heti seuraavana päivänä, mutta toinen oli pidempään kipeänä ja jouduimme kikkailemaan saadaksemme kaiken toimimaan. Kyllä vaan vaikuttaa pienessä koulussa kun yksikin aikuisista on pois. Valitettavasti minäkin nyt aiheutin samanlaista hankaluutta koululla, kun sain itsekin sairaslomaa täksi ja huomiseksi päiväksi. Niin sitä vain pärjättiin terveenä Suomen pakkasissa, mutta Ranskassa sitten saan flunssan ja korvatulehduksen jälleen kerran... Tiedä sitten, onko suurin syy ympärilläni olevat lapset (jotka myös sairastelevat välillä), Pariisin huonompi ilma verrattuna Suomeen vai työn aiheuttama stressi. Lääkäri kun tuumasi, että kyllä kroppa reagoi omalla tavallaan jatkuvaan stressiin.

[My work has continued for a couple of week again. Everything is relatively similar to the autumn, though we had a few new kids starting (one of which in my class), but the real challenge has been caused by our sick assistants. On the first school day after the vacation both of our assistants were on a sick-leave so we had to take care of over 30 children just the two of us with my colleague. In addition, the children brought their sleeping bags etc back to school, so we also needed to unpack all of those. One of the assistants luckily returned to work already on the next day but the other one was sick for a longer time and we needed to come up with gimmicks to make everything work. It surely affect in a small school when even one of the adults is absent. Unfortunately I caused the same problem, as well. The doctor told me to stay home today and tomorrow. It is interesting that I had no problem remaining healthy in the cold weather in Finland but in France I get a flu and an otitis once again... Who knows if the biggest reason for this is the children around me (because they also get sick), the worse quality of the air in Paris compared to Finland or the stress at my work. My doctor also said that the body will react to continuous stress on its way.]

Stressin keskelle mahtuu myös hyviä hetkiä, kuten Bo Bun -annoksen nauttiminen...
[There are also good moments among the stress times, such as enjoying Bo Bun...]

..tai tämän kolmen ruokalajin illallinen. Alkuruoiksi peruna-lohisalaattia ja sammakonreisiä.
[..or this 3-dish meal. As starters potato tuna salad and frog legs.]

Pääruokina päivän kala-annos ja jänistä. H:n jänis oli todella maukasta!
[As the main dishes the fish of the day and rabbit. H's rabbit was very delicious!]

Jälkkäreinä suklaa-crepe ja suklaamousse. Koko menu 15€/hlö ja viinit kaupan päälle.
[As the desserts a chocolate crepe and chocolate mousse. The whole menu 15€/person and wines were offered for free.]

Meeting Santa in Finland

Joulu / Christmas

Oli ihana viettää joulua kotona melko perinteisin menoin, erityisesti kun maa oli valkeana! Joskin jouluaaton iltapäivä meni autossa istuessa, kun hain Suomeen lomalle tulevan taiwanilaisen vaihtarikaverini Helsinki-Vantaan lentokentältä. Jouluaattona kun julkinen liikenne lopettaa ajamisen suhteellisen aikaisin. Joulupäivänä pääsin pitkästä aikaa paikan päälle kirkkoon Skype-yhteyden sijaan ja tuntuu se vain paremmalta olla siellä itse livenä. Jouluaaton 10 asteen pakkanen lauhtui sopivasti joulupäiväksi niin, että pääsimme kaverini kanssa tekemään lumiukkoa. Ihan pieneen emme tyytyneet, sillä jouduimme pyytään veljeäni nostoavuksi saadaksemme keskimmäisen pallon paikoilleen ja korkeutta lopputuloksella oli lähes yhtä paljon kuin kaverillani.

[It was wonderful to spend Christmas at home with our traditions, especially when the ground was white! Though I spent the Christmas Eve afternoon by driving a car when I went to pick up my Taiwanese exchange student friend from Helsinki-Vantaa airport. That's because the public transportation stops running rather early on Christmas Eve. On Christmas Day I got to go to the church after a longer time of only skyping there, and it surely feels better to be there on live myself. The cold weather of Christmas Eve abated conveniently by the next day so that we had a change to make a snowman with my friend. We were not satisfied with a small one and we had to ask my brother to come and help us to lift the middle ball to its place, and the outcome of the snowman had almost the same height as my friend.]

Lumilyhtykin tuli tehtyä.
[We also made a "snow lantern".]

26.12. Laskettelua / Downhill skiing

Koska kaverini oli ensimmäistä kertaa Suomessa ja toista kertaa elämässään lumen äärellä, niin meidän piti tottakai loman aikana kokeilla mahdollisimman montaa talvilajia ja suomalaista juttua. Tapaninpäivänä lähdimme laskettelemaan. Ystäväni oli toista kertaa elämässään sukset jalassa ja ensimmäistä kertaa ikinä hieman isommissa rinteissä. Aluksi hän oli epävarma, eikä todellakaan lupautunut lähtemään päivän aikana isompiin rinteisiin, mutta taidot kasvoivat tuntien edetessä ja lopulta pääsimme useampaankin isoon rinteeseen. Itsellenikin oli ihanaa päästää pitkästä aikaa laskettelemaan rinteitä alas, kun parina viime talvena on matkustelujen takia jäänyt väliin. Ja päivän kruunasi illalla lämmin sauna, jossa ystäväni pääsi kotonamme ensimmäistä kertaa kokemaan puulämmitteisen saunan pehmeyden. Lumessa kieriminen ei häntä houkuttanut sen jälkeen, kun oli päässyt paljain jaloin lumihankeen asti.

[Because my friend was in Finland for the first time and surrounded by the snow for the second time ever in her life, we absolutely needed to try as many winter sports and Finnish things as possible. On the Boxing Day we went to ski. That was the second time ever my friend was on the skis and the first time she went to a little bit bigger slopes. At first she was unsure and didn't promise to go to the bigger slopes during the day but the skills improved within hours and eventually we tried more than one big slopes. It was nice also for me to get to ski since due to travelling I didn't have a chance during the last two winters. And the day got a wonderful ending as well when we warmed up the sauna at home. My friend got the unique chance to experience the softness of a sauna warmed up with wood. She was willing to try rolling in the snow after getting her bare feet into the snow blanket.]

27.12. Hiihtämistä / Cross-country skiing

Jännityksestä ja kokemuksen puutteesta johtuen kaverini sai laskettelusta suhteellisen kipeät lihakset, mutta se ei estänyt seuraavana päivänä kokeilemasta perinteistä hiihtoa. Kotikaupungissani oli tehty kilometrin latulenkki järven rantaan, missä katselimme avantouimarien rohkeutta samalla kun neuvoin ensikertalaista pienillä kikoilla etenemään. Muuten otimme päivän rennosti ja päätimme tarjota vanhemmilleni aasialaista kokemusta kokkaamalla kiinalaista ruokaa. Kurpitsakeitto ja risoton kaltainen pääruoka maistuivat kaikille hyvin.

[Due to the tension and lack of experience, my friend got her muscles hurting after the downhill skiing but it didn't stop us to go to try cross-country skiing on the next day. There was a 1 km ski trail made close to our home and next to a lake where we watched brace people going ice swimming while I advised my friend how to go up and down on the skis. Otherwise we took it easy on that day and we decided to offer some Asian experience for my parents by cooking Chinese food. Pumpkin soup and risotto-like main dish were to everyone's taste.]

28.12. Luistelua ja Muumimuseo / Ice-skating and Moomin museum

Koska yksi tärkeä talvilaji oli vielä kokeilematta, lähdimme seuraavana päivänä luistelemaan läheiselle jääkaukalolle. Kaverini oli Japanissa ollessamme kokeillut luistelua ensimmäistä kertaa, joten tästäkään lajista hänellä ei ollut turhan paljoa kokemusta. Itsellenikin tuotti hieman vaikeuksia, sillä kaverini lainatessa minun luistimiani minä laitoin jalkaani äitini vuosikymmeniä vanhat luistimet, joissa ei ollut ollenkaan samanlaista tukevuutta kuin omissani. Ystäväni saadessa tarpeekseen, minä vaihdoin omat luistimet jalkaan hetkeksi päästäkseni luistelemaan paremmin. Iltapäivällä siirryimme Tampereelle, missä Tamperetalon Muumimuseo tarjosi kuukauden viimeisen perjantain perinteen mukaisesti ilmaisen sisäänpääsyn. Oli ihan kiva käydä viimein sielläkin, vaikkakaan en ehkä menisi sinne, jos pitäisi lipusta maksaa. Koville muumifaneille ja lapsille se on varmasti hauska paikka ja olihan siellä nähtävää, mutta ei ehkä ihan minun mielipaikkani.

[Because one important winter sport was still to be tried, we went ice-skating to a nearby rink on the next day. My friend had tried skating for the first time when we were in Japan, so she didn't have too much of experience in this sport either. Also I had some struggling since while my friend borrowed my skates, I used the decades old skates of my mom and those didn't have the same kind of support for the leg than the newer skates have. After my company got enough, I changed to my own skates to be able to skate better for a while. In the afternoon we traveled to Tampere where Tamperetalo offered a free entrance to Moomin museum as it does always on the last Friday of the month. It was quite nice to go there, though I wouldn't probably want to go there if I needed to pay for the ticket. For big Moomin fans and children that surely is an interesting place and it did have things to see, but not maybe my favorite place.]

29.12. Tampere

Lauantaina tutustuimme Tampereeseen enemmän. Aloitimme kierroksen Pyynikin näkötornilta, missä nautimme kuuluisat munkit ja sen jälkeen nousimme ylös tornin huipulle. Sää oli niin sumuinen, ettemme nähneet sieltä edes Näsijärveä tai Pyhäjärveä. Sen vuoksi jätimme väliin myös Näsinneulan, sillä eipä sieltäkään olisi mitään nähnyt. Kuljimme siis keskustan läpi siskoni asunnolle, mistä illalla lähdimme porukalla kaupungin parhaaseen japanilaiseen ravintolaan, Itsudemoon. Se oli toinen kerta minulla kyseisessä paikassa ja ruoka oli juuri niin hyvää ellei parempaakin, kuin muistelin!

[On Saturday we went more around in Tampere. We started our tour from Pyynikki observation tower where we enjoyed the famous deep-fried and sugared doughnuts and afterwards went up to the top of the tower. The air was so foggy that we couldn't see either one of the lakes that are very close. Because of this, we also skipped Näsinneula tower since there wouldn't have been much to see from there. So we walked through the center to the apartment of my sister and from there we all went to have dinner in Itsudemo, the best Japanese restaurant of the town. It was my second time there and the food was just as delicious if not even better as I remembered.]

Munkki

Maisema harjun päältä jäätyneen metsän läpi sumuiselle järvelle.
[The view from the top of the hill through a frozen forest to the foggy lake.]

Aleksanterin kirkko.

Sushi

Pääruokaa [Main dishes]

Jälkiruokina paikan omaa jäätelöä, banaani-sushia, uppopaistettuja banaaneja ja tuulihattuja.
[As desserts the ice-cream of the place, banana sushi, fried banana and cream puffs.]

30.12. Rovaniemi & Joulupukki / Rovaniemi & Santa Claus

Sunnuntaina lähdimme Tampereelta 2:30 yöjunalla Lappiin. Junamatkan aikana huomasimme, kuinka maisema muuttui aina vain lumisemmaksi. Tampereen seudulla lumi oli peittänyt juuri ja juuri nurmikot, kun taas pohjoisessa puutkin olivat saaneet jo kunnolla lunta oksilleen. Saavuimme Rovaniemelle yhdentoista aikaan ja siellä hyppäsimme Santa Expressin kyytiin joulupukin kylään Suomen kuuluisinta henkilöä tapaamaan. Bussin päästyä Santa Parkiin jäimme pois kyydistä ja ihailimme hetken upeaa lumista ja pastillinsävyistä maisemaa ennen luolaan siirtymistä. Hinta Santa Parkin alueellekin oli suolainen, mutta kun kerran olimme koko matkan tulleet Rovaniemelle, niin toki maksoimme sen. Ihmettelimme, kun koko alue oli täysin sisätiloissa luolan uumenissa, mutta koitimme ottaa siitä kaiken irti. Temppuilevien tonttujen show, jääveistokset, tonttukoulu, huviajelu ja sitten tietysti sen kaikkein tärkein: joulupukin tapaaminen. Kuvien oton jälkeen joulupukki tiedusteli, onko meillä jotain kysymyksiä ja hän ehti hetken jutella kanssamme. Onneksi saimme ottaa omallakin kameralla kuvan, sillä päästyämme kassalle saimme tietää, että paperikuva maksaisi 25 euroa. Kännykän kuva sai riittää.

[On Sunday we took a night train at 02:30 to go to Lapland. During the train ride we noticed how the landscaped turned more and more snowy. In Tampere the snow had hardly covered the lawns, whereas in the North also the trees had got well snow on their branches. We arrived to Rovaniemi around eleven o'clock and there we took Santa Express to go to see the most famous person in Finland. When the bus reached Santa Park, we hopped off and for a while admired the pastel-colored landscape before entering a cave. The price to enter Santa Park area was very expensive but since we had come all the way to Rovaniemi, we of course paid that. We were wondering when realized that the whole place was indoors in the cave but we tried to get every possible experience there. The show of the elves doing tricks, ice sculptures, the elf school, fun ride and of course the most important thing: meeting Santa Claus. After taking photos, Santa was asking if we have any questions and he had a little time to chat with us. Luckily we get to take a photo with also our own camera because after going to the cashier, we got to know that a paper photo would cost 25 euros. The photo taken with a phone was enough for us.]

Luolan suuaukko. [The entrance to the cave.]

Napapiirin alitus.
[Going from under the Arctic circle.]

Kierrettyämme koko Santa Parkin alueen muutamassa tunnissa päätimme lähteä lounaalle. Laitettuamme Google Mapsiin esitteen suosittelemien ravintoloiden nimiä tajusimme, että olimme tulleetkin väärään paikkaan. Olimmekin ihmetelleet, missä ovat ne lumen ympäröimät rakennukset, joista netissä näkyy kuvia joulupukin kylästä. Mutta emme olleet tulleet ajatelleeksi, että Rovaniemellä olisi kaksi joulupukin teemapuistoa; Santa Park ei ole sama asia kuin Joulupukin pajakylä. Noh, kävelimme sitten vajaa pari kilometriä kylmässä säässä (alle -10 astetta) ihmetellen samalla lumista metsää, ja lopulta pääsimme jouluvaloin valaistuun kylään. Joulupukin pajakylään sentään pääsi ilmaiseksi alueelle, mutta kaikki muu sitten maksoikin erikseen. Koiravaljakko- ja poroajelut koimme vain katsojan roolista, samoin eri valoin valaistua Muumi-lumilinnaakin ihailimme vain ulkopäin. Myöhäiseksi lounaaksi tilasimme poronlihahampurilaiset.

After seeing the whole area of Santa Park in some hours, we decided to head for a lunch. When we checked in Google Maps where some recommended restaurants are, we realized that we had come to a wrong place. We did wonder before where are all those buildings surrounded by snow that we had seen online about Santa's place. But we never had the idea that there are two Santa Claus' theme parks in Rovaniemi; Santa Park is not the same thing than Santa Claus Village. Well, we walked a couple of kilometres in the cold weather (below -10 degrees) admiring at the same time the snow forest, and finally we reached the village with Christmas lights. At least we could enter the area for free but everything else then cost separately. Dog sleigh ride and reindeer ride we experienced only from the viewers' point, and the same thing with Moomin Snow Castle that was enlightened with colorful spot lights. As a late lunch we ate reindeer burgers.]

Isoin lumiukko, jonka olen nähnyt.
[The biggest snowman I have seen.]

Päivän lopuksi kiertelimme alueen myymälöitä ja päätimme ajankuluksi mennä joulupukin tapaamiseen tässäkin paikassa. (Tässä pitää ottaa huomioon, että Joulupukkihan pystyy tavallisen kuolevaisen silmin katsottuna olemaan useassakin paikassa samaan aikaan. Joulun taikaa ei voi koskaan täysin ymmärtää.) Jonoon päästyämme meille kerrottiin tilanteen olevan hyvä ja arvioidun jonotusajan olevan vain puoli tuntia sillä hetkellä. (Edellisessä paikassa olimme yhteensä ehkä vartin jonossa.) Jonotus vain venyi ja venyi ja lopulta noin tunnin kuluttua pääsimme pukin toimiston ovelle. Ovessa näimme lapun, joka kielsi omien kännyköiden ja kameroiden käytön, mistä meille ei kerrottu etukäteen. Emme tässä vaiheessa vielä tienneet sitäkään, paljonko kuva maksaisi. Kättelimme joulupukkia, istuimme hänen viereensä kuvattavaksi ja sitten olikin jo aika antaa seuraaville tilaa. Paljon liukuhihnamaisempaa kuin Santa Parkissa. Kassalla saimme nähtäväksemme tonttujen ottaman kuvan ja hinta oli vielä suurempi kuin edellisessä paikassa: 32 euroa! Muistitikun kahdella kuvalla ja tapaamisvideolla olisimme saaneet 45 eurolla. Kyllä jäi tälläkin kertaa ostamatta. Ja tässä vaiheessa viimeistään olimme iloisia, että olimme eksyneet Santa Parkiin, josta olimme jo saaneet yhteiskuvan valkoparran kanssa. Illalla otimme jälleen yöjunan palaten etelään.

[At the end of the day we were walking through stores and to pass the time we decided to meet Santa also at this place. (Here you need to take into account that Santa Claus can be in several places at the same time when seen from the point of a normal mortal person. You can never understand completely the magic of Christmas.) After the joined the queue, we were told that the situation is quite good at the moment and the estimated queuing time is only half an hour. (In Santa Park we had waited for maybe 15 minutes in the line.) Waiting time was just getting longer and longer and we finally got to the door of Santa's Office. There was a paper in the door telling that it is not allowed to use your own devices to take photos which we had not known beforehand. At this point we still didn't know even how much a photo would cost. We shook hands with Santa Claus, sat down next to him to get the photos and then it was already time to make space for the next people in line. It was quite different from Santa Park. At the cashier we got to see the photos taken by the elves and the price was even higher than in the previous place: 32 euros! A memory stick with two photos and the video about meeting Santa was available with 45 euros. We passed also this time. And at the latest at this point we were happy that we accidentally ended up to Santa Park where we already got a photo together with the old man. In the evening we took a night train to return to the South.]

Kuuluisia ihmisiä, jotka ovat tulleet Joulupukkia tapaamaan.
[Famous people who have come to visit Santa.]

31.12. Uusi vuosi / New Year

Olimme aamulla puoli kuuden aikaan takaisin Tampereella, joten alkupäivä meni nukkuessa, vaikka junassa sinänsä olikin ollut yllättävän hyvä nukkua. Päivällä tapasimme pikaisesti kavereitani ja illalla lähdimme katsomaan kaupungin ilotulitusta 21:50. Kaverini innostui ulos lähtiessä, koska viimeinkin satoi lunta, mitä hän oli odottanut koko Suomen lomansa ajan. Innostus laantui kävellessämme, sillä pakkasilman pienet hiutaleet kulkeutuivat ikävästi silmiin kovassa tuulessa. Lieneekö kova tuuli estänyt joidenkin rakettien ampumisenkin, sillä Tampereen ilotulitus oli jokseenkin laimea tällä kertaa. Päätimme hakeutua johonkin yökerhoon fiilistelemään vuoden vaihtumista, mutta ensimmäinen paikka oli niin tyhjä, että meidän oli pakko vaihtaa maisemaa. Seuraavassa mestassa olikin sitten niin pitkät jonot, että keskiyö koitti meidän vielä seisoessamme ulkona lumisateessa.

[We arrived back to Tampere around half past five in the morning so the beginning of the day we spent sleeping, even though the train had been a surprisingly good place to sleep. During the day time we met quickly my friends and in the evening went out to see the fireworks of the city 21:50. My friend got excited when we left because it was snowing and she had been waiting for falling snow for the whole vacation in Finland. The excitement was tranquilized while we walked because the small snow flakes of subzero air ended up uncomfortably into the eyes in the strong wind. I wonder if it the strong wind had also prevented shooting some bigger rockets because the firework show somewhat lame this time. We decided to find our way to some night club to get some feeling for the change of the year but the first place was so empty that we had to go to another place. And the next club had such a long queue that midnight came when we were still standing in the line while it was snowing.]

Tammikuu / January

Tammikuussa palasimme vanhempieni luokse viettämään vaudikkaiden päivien jälkeen rauhallisempaa aikaa. Saimme onnekkaasti vielä yhden suojasääpäivän ja teimme lumiukolle kaveriksi Muumin. Kolmas päivä heitin kaverini bussiasemalle, mistä hän suuntasi lentokentälle ja itse otin junan neljännen päivän aamua. Ihanien kahden viikon jälkeen oli ikävä lähteä koto-Suomesta takaisin Ranskaan. Jäin kaipaamaan kaikkia ja kaikkea tietämättä, milloin tulen seuraavan kerran vierailulle. Yleensä ihmiset matkustavat lomalla muualla vähäksi aikaa ja palaavat sitten kotiin. Minusta tuntuu, että minä matkustin lomaksi kotiin ja palasin takaisin muualle. Ei täällä Ranskassa ole luntakaan, vaan nurmikko on melko vihreää...

[In January we returned to my parents' house to spend more relaxed time after the busy days. We were lucky to have one more thaw day and we made a Moomin to accompany our snowman. On the third, I took my friend to the bus station from where she went to the airport, and I myself took a train on the fourth. It was sad to leave back to France after the two wonderful weeks in Finland. I will miss everyone and everything without knowing when I come for a visit next time. Usually people travel somewhere else for a while on their vacation and return home. I feel like I traveled home for my vacation and then returned to somewhere else. There is not even snow here in France but the lawn is almost green...]