Fête foraine

Otimme viime viikolla esikoululla luokkani kanssa käyttöön uuden tavan. Viikkomme teema oli raha ja minä tulostin heille leikkiseteleitä. 4- ja 5-vuotiaat maksavat aina puistoon mennessään sekä ruokailuista. He muistavat aika hyvin jo itse ottaa "rahaa" mukaan, kun suuntaavat pukemaan tai hakemaan eväslaukkuaan ja ovat innoissaan aina laskemassa, kuinka monta seteliä heillä on jäljellä. Annoin heille tarkoituksella vähemmän rahaa, kuin he viikon aikana tulisivat tarvitsemaan, ja lapset saavat tienata lisää viitosia ja kymppejä auttamalla muita eskarilla. Valkotaulun pyyhkiminen tunnin jälkeen, pienten luokan lasten auttaminen pukemisessa sekä päiväunia varten sänkyjen laitto ja siivous ovat heille mieluisia askareita nyt vielä aiempaa enemmän. Askartelimme viikolla myös "aarretaidetta", kun näytin heille, kuinka värittää kolikoita paperin läpi. Se oli lasten mielestä taikuutta. Koska lapset olivat niin innoissaan tästä uudesta tavasta käyttää rahaa ja laskivat jälleen tämän viikon maanantaiaamuna, kuinka paljon vielä on rahaa jäljellä, niin päätin pitää maksulliset puistot ja ruokatauot yhä voimassa.

[English translation coming...]

Viime viikolla yksi harvoista opettajistamme oli sairaslomalla, joten minä sain uudenlaisia opettamis-kokemuksia. Tiistai-iltapäivisin opetan vanhempia lapsia ja työskentelemme oppikirjojen kanssa. Viime viikolla olin oman ryhmäni lisäksi vastuussa hänen ryhmästään. Oli suhteellisen haastavaa hallita kahta eritasoista ryhmää, jotka käyttävät eri oppikirjoja ja käydä vielä vähän väliä ottamassa kopioita, sillä monet olivat loman jälkeen unohtaneet ottaa kirjansa mukaan tunnille. Pääsin/jouduin kokeilemaan tunnin vetämistä myös oman eskarimme pienten luokalle. Perjantaina kun omalla luokallani on viikottainen ranskantunti, niin minä koitin viihdyttää ja pitää kasassa ja järjestyksessä 2-3-vuotiaat. Tunti meni yllättävän hyvin laulellessa, värityskuvien parissa sekä palapelejä kooten. Sain huomata, että myös "petit section" on innoissaan toivomassa suomeksi laulettuja lasten lauluja ukulelen säestyksellä.

Olen aloittanut H:n kanssa uuden liikunnallisen harrastuksen, kun olemme pari kertaa käyneet uimahallissa hänen kotinsa lähellä. Muutama eroavaisuus Suomen uimahalleihin pisti silmään. Ensinnäkin siellä ei ole erikseen miesten ja naisten puolta. Uimapuku vaihdetaan päälle pienissä pukukopeissa, minkä jälkeen suihku otetaan yhteistilassa. Toinen odottamaton asia oli uimalakkipakko. Huomasin sen vasta altailla ja jouduimme palaamaan respaan ostamaan lakit. Kolmas mukavampi ero oli veden lämpötila. Suomessa olen tottunut, että altaan vesi tuntuu aluksi vähän kylmältä, mutta täällä se on lämpimämpää. Kyseisessä uimahallissa on myös pieni porepaikka sekä virta. Saunaa ei yllättäen ole...

Viikonloppuni oli pitkä, sillä ranskalaiset juhlivat helluntaita myös maanantaina. Pääsin käymään vähän aikaa sitten löytämässäni tivolissa kahdestikin. Lauantaina tapasin H:n sekä Facebookin ryhmästä mukaan kutsutun suomalaistytön Porte Doreessa ja lähdimme metsästämään käymisen arvoisia laitteita. Näköalakeinujen ja vuoristoradan jälkeen minä ja H teimme virheen. Menimme laitteeseen, joka oli vähän kuin pienikokoinen versio Särkänniemen X:stä, mutta pian totesimme, ettei se ihan ollutkaan niin. Kun luulimme vauhdin hiljenevän loppumisen merkiksi, penkit alkoivatkin pyöriä itsensä ympäri ja koko vetkutus kesti 3,5 minuttia. Vähemmästäkin olisi jo tullut huono olo. Sen jälkeen en pystynyt menemään edes laitteeseen, joka oli ehdoton ykkössuosikkini, mutta johon minulla oli vaikeuksia houkutella seuraani tulemaan mukaan. Kyseisen "sinkous-pallon" takia halusin mennä tivoliin myös maanantaina, jolloin seuraamme liittyi yksi CE-kavereistanikin. Surukseni huomasimme, ettei pallo ollut enää käytössä. Siellä oli kuulemma sattunut jonkinlainen onnettomuus. Kävimme sitten pikaisesti parissa paikassa ja jatkoimme suunnitellulle piknikille. Suuren puiston keskellä olevan järven saari oli ihana, erityisesti kun kaverini näytti sieltä upean luolan!

Viime viikot ovat olleet täällä hieman viileitä. Varsinkin kun tiedän, että Suomea on hellinyt hellesäät minun kävellessäni sateen läpi 15 asteessa. Nyt vaikuttaa taas lämmenneen hieman, mutta ei vielä ole liian kuumaa. Pitää nauttia niin kauan kuin tätä kestää. Kävimme koulusta lasten kanssa nauttimassa hyvässä säässä myös puistossa, jossa emme ole ennen olleet, sillä se on hieman kauempana. Mutta se on ehdottomasti pienen kävelyn arvoinen, sillä kiipeilytelineet ovat jännittävän hauskoja verrattuna tylsiin puistoihin, joissa on pari penkkiä.

Iltapäiväkerhon komeat auringot
[The great suns made by my after-school kids]