Lunar New Year & Vacation

Viime perjantai oli monille aasialaisille merkittävä päivä, kun kuukalenterin vuosi vaihtui. Ranskassa aasialaiset eivät pidä ehkä kahden viikon lomaa sen vuoksi, mutta he kyllä juhlistavat sitä näyttävästi. Perjantaina kotimatkallani satuin sopivaan aikaan kotiutumaan, sillä matkalla alakerran ovelle kuulin jostain rumpujen pauketta. Tien toisella puolella olevassa ravintolassa oli meneillään lohikäärmetanssi, jota elävöittivät rumpujen rytmit. Jäin ravintolan ikkunoiden ulkopuolella parveilevan väkijoukon sekaan katselemaan esitystä, joka siirtyi pian hetkeksi kadulle räjäyttämään parit papattimatot. Sen jälkeen kulkue suuntasi seuraavaan aasialaiseen ravintolaan viihdyttämään sen asiakkaita. Rumpujen pauketta on kuulunut yhtä lailla seuraavinakin päivinä tanssiseurueen kiertäessä lähistön ravintoloita.

[Last Friday was an important day for many Asian since it was the new year of the lunar calendar. The Asian in France may not have two weeks off because of that but they surely celebrate it spectacularly. On my way home on Friday I happened to come on good time to the downstairs door since I heard some drumming nearby. In the restaurant on the other side of the street there was a dragon dance show. I stayed among the audience outside the restaurant to watch the shows through the Windows of the restaurant and soon the show group came to the street with firecrackers. After that they continued to another restaurant to amuse its customers. I have heard the drumming also on the next days when the dragon dance is performing in the Asian restaurants nearby our home.]

Kiinalaisen uuden vuoden puitteissa liityin vuokraemäntäni seuraan, kun hän lähti käymään läheisellä temppelillä. En ollut tiennyt, että lähistöllämme on sellainen, mutta ei sinänsä yllättänyt, että aasialaisella alueella on myös temppeli. En olisi kylläkään sitä itse ikinä löytänyt, sillä pieni temppeli oli rakennettu kaupan (tai vastaavan) tiloihin ja oli piilossa sisäpihalle vievän tien varrella. Oli mielenkiintoista nähdä se, kun on tottunut Aasiassa näkemään lähinnä kaikken isoimpia ja tunnetuimpia temppeleitä / pyhäkköjä.

[Because it is the Chinese new year, I joined my landlady when she went to visit a temple nearby. I had not known there is one near out home but I was not surprised to hear there is such a thing in the Asian district. Though I had never found it by myself because it was built inside a place that looked like a store (or such) and it was hidden along a road that lead to an inner yard. It was interesting to see it since I am used to see only the big and famous temples / shrines in Asia.]

Viikonloppuna tuli käytyä syömässä ihan kunnon ranskalaisessa ravintolassa pitkästä aikaa. Tunnelma oli kaikin puolin melko klassisen ranskalaisen kaltainen (ainakin minulle), kun ikkunasta näkyi Notre Damen katedraali, alkupaloina foie gras (hanhenmaksapateeta) ja ruokajuomana oli viiniä. Jälkiruokani kruunasi kokemuksen, sillä se oli ehkä parasta sorbettia, jota olen koskaan syönyt.

[On the weekend I had a dinner in a French restaurant after a longer time. The atmosphere was quite classical French (at least to me) when one could see the cathedral of Notre Dame from the window, for the starter I had foie gras (fat goose liver) and for the drink some wine. My dessert made the experience extra nice since the sorbet was probably the best I have ever had.]

Ranskan kouluissa on tämä ja ensi viikko vapaata. joten mitäpä minä opettajanakaan siellä tekisin nyt? Niinpä suuntasinkin maanantaina lentokentälle, josta illalla lensin Amsterdamiin. Päivällä noussut korkea kuume onneksi helpotti matkan aikana, mutta lentokentällä huonosti nukutun yön jälkeen se palasi taas. Olin tyytyväinen, että seuraava lento oli suoraan koto-Suomeen. Lentokoneen ikkunasta näkyvät lumiset maisemat olivat ilo silmälle eikä 15 asteen pakkanen lannistanut väsynyttä ja flunssaista "luksusmuijaa" pääsemästä turvallisesti kotiin. Mutta kyllä oli ihanaa nukkua yö omassa lämpimässä sängyssä!

[This week and the next week are Holiday in the French schools so why would I be there either? Therefore I headed to the airport on Monday and flew to Amsterdam in the evening. The high fever I had got during the day went luckily down on my way but after hardly sleeping at the airport it was back there by the morning. I was relieved that the nxt flight was straight home, back to Finland. Seeing the snowy landscape from the airplane window made me very happy and even the -15 degrees temperature couldn't stop the tired and sick "luxury woman" to reach home safely. But oh how it was wonderful to sleep the night in my own warm bed!]

Tyhjähkö lentokenttä aamuyöstä.
[Kind of empty airport at night time.]

Meeting my exchange student friend

Viimeiseen viikkoon ei ole paljoa muuta mahtunut kuin kylmiä kelejä ja kipeänä oloa. Hieman harmittaa, että muutama oikeasti luminen päivä meni kotona parantelua, enkä päässyt eskarin lasten kanssa tekemään lumiukkoa. Tällä viikolla olen palannut kuitenkin jo töihin.

[There has not happened much during the last week if you don't count the cold weather and being sick. I am a little bit sad that that the few actually snowy days I had to spend at home and I wasn't able to build a snowman with the children at the preschool. This week I already went back to work.]

Sen verran tohdin viikonloppuna lähteä pidemmäksi aikaa ulos, että menin tapaamaan yhtä niistä vaihto-oppilaskavereistani, jotka asuvat Ranskassa. Oli hassua tavata hänet täysin eri ympäristössä kuin olen hänet tottunut näkemään. Mutta oli kiva vaihtaa kuulumisia ja saada vinkkejä, mistä saa Hakata ramenia, jos mieli tekee.

[On the weekendI dared to go outside for a little bit longer time to meet one of those exchange student friends who live in France. It was funny to meet her in a completely different environment that I am used to see her in. But it was great to have a talk after a longer time and the get some hints where I can eat Hakata ramen if I feel like having it.]

Vaikka Ranskassa on sinänsä ihan hauskaa ja seikkailullisen mukavaa asua, niin on tällä kääntöpuolensakin. Yksi niistä on paikallisten tapa olla välillä töykeitä. Pari kertaa marketissa ostoksia tehdessäni en ole voinut kuin hämmästellä, kuinka henkilökunta voi kohdella asiakkaita niin. Sinänsä ymmärrän, että jos he eivät puhu englantia enkä minä osaa ilmaista asiaani ranskaksi, he eivät voi auttaa minua niin paljon kuin toivoisin. Mutta rehellinen pois käveleminen tilanteesta yrittämättä ymmärtää huonoa ranskaani ei mielestäni kuulu hyviin tapoihin.

[Even though one hand hand it is quite fun and adventurously nice to live in France, it surely has the other side too. One of those is the way that the local people are rude sometimes. A couple of times at the market when I was doing groceries I could nothing but wonder who the staff can deal with the customers on that way. It is understandable that if they don't speak English and I cannot express myself in French, they can't help me as much as I wished. But just walking away from the situation without trying to understand my poor French is not part of good manners, I would say.]

Hyvää ystävänpäivää kaikille lukijoille! Teimme eilen luokkani kanssa hali-sydämiä.
[Happy Valentine's Day to all the readers! We made hugging hearts with my class yesterday.]

Snowy Paris & War Museum

Viimeisen kolmen päivän aikana Ranskakin on muuttunut talviseksi. Maanantaina ilmassa oli hieman lunta, joka kuitenkin suli maahan asti päästyään, mutta eilinen tuisku muutti maiseman kotoisan valkeaksi. Täällä ei joka vuosi sada lunta ollenkaan, joten useiden senttien lumipeite on harvinaisuus. Lumella on hyvät ja huonot puolensa täällä. Monet ihmiset ovat innostuneet ja kaduilla on näkynyt useita lumipalloja tekeviä ja heittäviä iloisia ihmisiä ja eskarin lapsetkin totesivat, että on jouluista. Kääntöpuolena lumi tuo myös paljon ongelmia. Julkinen liikenne myöhästelee, tiet ovat liukkaita kesärenkailla ajaville autoilijoille (minkä vuoksi monet ihmiset eivät kuulemma mene tänään töihin ollenkaan) ja onnettomuuksia tapahtuu (minkä kuulen tämän tästä ohi ajavista ambulansseista). Itse en valitettavasti pääse edes lumiukkoa tekemään, sillä olen sairaslomalla. Eilen oli pakko lähteä kesken päivän kotiin.

[During the last three days also France got winter. There was some snow in the air on Monday even though it melted when reached the ground, but the blizzard yesterday turned the landscape homely white. It is not snowing here every year so having several centimeters of snow is rare. The snow has both good sides and bad sides here. Many people got enthusiastic and I have seen them making and throwing snow balls on the streets. But as a contrary there are also problems. The public transportation is delayed, the roads are slippery for cars with summer wheels (which is why many people don’t even go to work today) and accidents are happening (which I can hear from the ambulances passing our house). I myself cannot unfortunately even enjoy making a snowman because I am on a sick leave. I had to go home in the middle of my working day yesterday.]

Jos olisin tiennyt, kuinka pahasti yskäni iskee tällä viikolla, olisin varmastikin jättänyt väliin sunnuntaisen museoretken. Kun viimeviikkoinen kuumeeni laski lauantaiksi ja sunnuntaiaamuna oli selvästi muutenkin parempi olo, tuumin, että ehkä voisin lähteä vilkaisemaan jonkin paikan kun kerran oli kuun ilmainen sunnuntai. Määränpää oli sotamuseo, joka sijaitsee lähellä Suomen suurlähetystöä. Sisäänpääsy ei ollut ilmainen, mutta museo oli vaikuttava niin ulkoa kuin sisältä. En kyllästy ihailemaan, kuinka paljon ja kuinka kauniita taloja Pariisissa onkaan!

[If I had known how badly my cough would hit me this week, I would have probably skipped the trip to a museum on Sunday. Since my fever was gone by Saturday and I felt much better on Sunday morning, I decided I could maybe check some place because it was the free Sunday of the month after all. The destination was the War Museum which is located close to the Finnish embassy. The entrance ticket was not free but the museum was impressive both from outside and inside. I don’t get tired of admire how many and how beautiful houses there are in Paris!]

Julkisivu [The facade]

Sisäpiha [The inner court]

Kypärä, joka sai meidät nauramaan.
[A helmet that made us laugh.]

Museossa oli hienoja pienoismalleja Ranskan linnoista.
[There were fancy miniatures of some castles in France.]

Yksi valtavan rakennuksen osa oli katedraali, jonka käytävän päällä roikkuvat liput jäivät arvoitukseksi.
[One part of the huge building was a cathedral and its flags hanging above the hallway remained a mystery for us.]

Katedraalin takaosiosta löytyi myös Napoleonin itsensä hauta-arkku.

[In the back part of the cathedral we found also the coffin of Napoleon himself.]

Sacré-Cœur & La Chandeleur

Viime viikonloppuna tuli pitkästä aikaa käytyä katsomassa nähtävyyttä, kun menimme H:n kanssa Sacré-Cœur-kirkolle. Monet portaat kukkulan päälle muistuttivat minua Nagasakissa eräälle pyhäkölle nousemisesta ja maisemat kaupunkiinkin avautuivat yhtä hienosti. Kirkko totisesti on upea sekä ulkoa että sisältä ja mukavan ranskalaisen tunnelman jonottaessa loi haitarin säestyksellä laulava nainen. Se oli kuin jostain elokuvasta.

[Last weekend I got to see an attraction after a longer time when we went to the Sacré-Cœur church with H. The many stairs to the top of the hill reminded me of going to one shrine in Nagasaki and the view over the city was equally great. The church surely was magnificent both from outside and inside and when queuing there was a nice French atmosphere because of a lady singing and playing accordion. It was just like from some movie.]

Sacré-Cœurillä käymisen jälkeen tuli poikettua japanilaiseen ravintolaan ja yakitorit saivat minut kaipaamaan aikaani Japanissa. Vaikka japanilaisessa ravintolassa en ole täällä ollessani ennen käynyt, niin aasialaista ruokaa tulee syötyä harva se kerta ulos mennessä. Ehkä syy on pitkälti myös siinä, että asun aasialaisella alueella...

[After Sacré-Cœur we stopped by a Japanese restaurant and the yakitoris made me miss my time in Japan. Even though I had not been to a Japanese restaurant after moving here, I end up eating Asian food quite often when going out. Maybe the reason is that I am living on the Asian district...]

Vietnamilaista kotitaloni alakerrassa
[Vietnamese food at the downstairs of my home building]

Työsopimukseni tosiaan muuttui hieman nyt kuun vaihteessa ja pääsen lähes joka päivä töistä kotiin hieman aikaisemmin kuin tammikuussa. Olen ensimmäistä kertaa päässyt lähtemään valoisaan aikaan. Ennen olen mennyt töihin niin, että on vielä pimeää ja töistä lähtiessäni on jälleen pimeää. On kiva katsella maisemia metrosta nyt, kun näkee vähän enemmän. Usein kotimatkalla ratikka on hyvin täynnä ja joskus todella tuntuu, että asun isossa kaupungissa, kun väki koittaa tunkea sisään ovista ja ihmiset pakkautuvat yhä tiiviimmin.

[So my working contract changed a little bit in the beginning of February and now I get off a bit earlier than in January almost every day. For the first time I have got off when there is still sunlight. Before I always went to work when it was still dark and returned when it was dark again. It is nice to watch the landscapes from the metro now that I can see more. Often on my way home the tram is very full and sometimes I really notice that I live in a big city when people try to squeeze inside and others get more and more compact.]

Eilen sain tietää yhdestä erosta ranskalaisten koulujen / vanhempien suhteen verrattuna Suomeen. Lapsia tuodaan kipeänäkin hoitoon täällä. Torstaina soitimme kahdelle esikoulumme lapsen vanhemmalle, että hakevat lapsensa pois, sillä toisella oli yli 38 asteen kuume ja toinen oksensi. Perjantaina en voinut kuin hämmästellä töihin mennessäni, sillä kummatkin lapset oli tuotu hoitoon. Kuulin, että erityisesti Ranskan julkisissa kouluissa on ongelma, että vanhemmat väittävät lapsensa olevan aamulla ihan terve, vaikka olisivatkin olleet kipeitä edellisenä päivänä. Onneksi esikoulumme johtaja ei ottanut asiaa kevyesti, vaan päätti saman tein tehdä asiasta kirjallisen ilmoituksen vanhemmille, ettei kipeitä lapsia enää tuoda hoitoon.

[Yesterday I got to know one difference between the French schools / parents and the ones in Finland. They bring even sick children for nursing here. On Thursday we called to parents of two of our kids at the preschool because one had fever over 38 degrees and the other one vomited. I could nothing but be surprised on Friday to go to work to realize they both were there. I heard that especially in the public schools in France they have a problem with parents bringing their children and claiming them to be healthy even if they were not the previous day. Luckily our headmaster didn't take it lightly and decided to make a written announcement for the parent not to bring sick children to the preschool.]

Eilen Ranskassa vietettiin La Chandeleur -juhlaa, jolloin kaikki tekevät ja syövät crêpejä (=lettuja). Eskarimme lapsien vanhemmat olivat tuoneet välipalaksi kaikille crêpejä, karkkia ja mehua, joita riitti niin paljon, että päivän lopuksi minulle annettin pino lettuja kotiin vietäväksi. Koska olin syönyt kuitenkin nutella- ja hillotäytteisiä crêpejä tarpeeksi jo töissä, annoin ne eteenpäin isäntäperheelleni. Olin yllättynyt, kun luin kyseisellä juhlalla olevan myös kristillisen taustan.

[Yesterday there was La Chandeleur celebration when everyone makes and eats crêpes in France. The parents of our preschool children had brought crêpes, candies and juice for everyone and there was so lots of them that I got a pile of crêpes with me to bring home, too. Because I had eaten nutella-filled and jam-filled crêpes at work already, I gave those to my host family. I was surprised when I read that this celebration has also Christian background.]

Olen viikon verran ollut hieman kipeänä ja eilen illalla nousi sitten kuumekin. Vaikka kelit ovatkin selvästi Suomea lämpimämmät, niin onnistuin silti saamaan flunssan... Jätin tänään menemättä töihin, jos laiska viikonloppu kotona auttaisi vaikka jaksamaan maanantaina jälleen opetushommiin. Meni viikonlopun suunnitelmat uusiksi. Minun piti tänään tavata myös vaihto-opiskelijakavereitani, jotka olivat Fukuokassa samaan aikaan kanssani. No, mutta aikaa on myöhemminkin, nyt kun asumme samassa kaupungissa kuitenkin.

[I have been a bit sick for a week now and yesterday got fever too. Even though the weather is much warmer than in Finland, I still managed to catch a cold... I didn't go to work hoping that a lazy weekend at home would help me to have energy for teaching on Monday. Had to change my weekend plans. I had planned to meet my exchange student friends who were in Fukuoka at the same time with me. But well, I think we have time also later since now we are living in the same city after all.]