Vacation in Amsterdam, part 2

Lomani Amsterdamissa on ollut aikamoista! On tuntunut aivan kesälomalta, kun viime viikon aurinkoinen ja lämmin keli kesti koko loppuviikon. Torstaina oli melkein 30 astetta lämmintä, joten jäätelöä tuli ostettua kahdestikin. Jaksoimme kuumasta säästä huolimatta lähteä koulun jälkeen nelistään (lapset ja au pairit) Amstelparkiin seikkailemaan sen ihanan pensaslabyrinttiin, jossa meillä oli ollut hauskaa jo minun täällä asuessani. Illalla kelin hieman viiletessä viiletin pyörällä tanssimaan. Paikallinen kaverini oli kertonut menevänsä Club 8 -nimiseen paikkaan, joten liityin hänen seuraansa ihaillen matkalla kaunista Schinkel-jokea.

[My vacation in Amsterdam has been quite something! It has felt just like a summer holiday when the sunny and warm weather lasted the whole last week. On Thursday it was almost 30 degrees so I ended up buying ice-cream twice. Despite the hot weather, the four of us (the children and the au pairs) had energy to go to Amstelpark to have fun at its labyrinth that we enjoyed already when I was living here. The weather cooled down towards the night and I took a bike to dance. My local friend was going to a place called Club 8 so I joined the party and on my way there I was admiring the beautiful river Schinkel.]

Perjantaina oli hieman mukavampi keli, kun kuumasta auringosta huolimatta oli muutama aste vähemmän. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja pyöräilin lempipaikkaani koko Amsterdamissa: puiselle penkille Amstelparkin sivupolulla. Kyllä kelpasi rentoutua ja lueskella vähän ranskaa oppikirjoista, jotka olen saanut perheen äidiltä lainaan. Illalla pääsimme vihdoin maistamaan kakkua, jonka olimme 9-vuotiaan kanssa leiponeet edellisenä iltana yllätykseksi syntymäpäiviään viettävälle perheen isälle. Mato, jolla oli karkkiraidat ja suklaavaahto-vadelma-sisus vei kielen mennessään!

[On Friday it was a little bit better weather since it was a few degrees less even though the sun was still hot. I used the opportunity to go to my very favourite place in the whole Amsterdam: the wooden bench along a sidepath in Amstelpark. It was simply great to relax and read some French study books that I had borrowed from my au pair mother. In the evening we finally got to taste the cake I had baked together with the 9-year-old on the night before. The worm with candy stripes and chocolate mousse and raspberries inside was awesome!]

Lauantaiksi minulla ei ollut oikein suunnitelmia, joten oli totinen positiivinen yllätys, kun minua kysyttiin mukaan perheen purjeveneelle. Se oli toinen kerta elämässäni purjeveneessä (sikäli kun muistan) ja oli se ihanaa! Mutta täytyy todeta, että vaatii totisesti taitoa, jotta tietää, mitä köysiä pitää milloinkin kiristellä tai löysätä. Onneksi sain itse olla vain kyytiläisenä. Lounaanikin oli minulle harvinaisuus, sillä kokonaista kalaa (ainakaan meribassia) ei tule usein syötyä.

[I had no plans for Saturday so it was a very positive surprise when I was asked to join the family for their sailboat. It was my second time on a sailboat ever (if I remember correctly) and it was amazing! But I have to say that it surely needs some skills to know which robes to tighten or losen and when. Luckily I got to be only a passenger. Also my lunch was a rarity for me because I don't eat a complete fish (or at least sea bass) that often.]

Viime pyhänä liityin perheen äidin ja nuoremman pojan kanssa lasten capoeira-tapahtumaan. Vaikka tapahtuman tempo oli hidas ja me aikuiset emme päässeet lajia kokeilemaan, niin oli hauska seurata kuinka yhteisö tuntui tiiviiltä ja oli kuin he olisivat juhlineet heti aamupäivästä laulamalla, soittamalla ja tanssimalla. Pääsin myöhemmin tanssimaan itsekin, kun poikkesin illasta De Krooniin, missä en au pair -vuoteni jälkeen olekaan käynyt.

[Last Sunday I joined the mom and the younger boy to a capoeira event meant for kids. Even though the tempo of the whole thing was slow and we adults didn't have a chance to try it out, it was fun to follow how the capoeira community was close to each other and it was like they would have had a party right in the morning when they played, sang and danced. Later I had a possiblity to dance myself when I stopped by at De Kroon where I had not been after my au pair year.]

Tällä viikolla olemme tehneet aasialaisia ruokia kotona päivälliseksi. Vanhempi pojista pitää kovasti sushista ja puheeksi tulivat myös vietnamilaiset kevätrullat, joten päädyimme tekemään molempia, sillä minulla on niiden teosta kokemusta jo aiemmin. 9-vuotias tuli molempina päivinä varmistamaan pariinkin otteeseen, että hänet varmasti haetaan paikalle, kun kaikki on valmista rullaamista varten. Jokainen sai itse tehdä sopivia omaan makuunsa. Eilen koin yllättävän kohtaamisen, kun kävin hakemassa 7-vuotiasta kaverilta leikkimästä. Poikien siivotessa leikkejään juttelin kaverin isoäidin kanssa, joka asuu Belgiassa. Kun hän sai kuulla minun käyneen Maastrichtissa ja pitäneen siitä, antoi hän minulle käyntikortin kahvilaan, jota pitää siellä, ja kehoitti poikkeamaan ensi kerralla Maastrichtin matkalla siellä. Ehdin viimeisinä päivinäni täällä tapaamaan myös toisen au pair -aikaisen ystäväni lounaan merkeissä. Viime kerrasta oli jo lähes neljä vuotta.

[This week we have cooked Asian dishes for dinner at home. The older of the boys loves sushi and we ended up talking about the Vietnamese spring rolls too, so we made both since I had experience of making those. The 9-year-old came twice on both of the days to make sure I will let him know when everything is ready for rolling. Everyone got to make exactly the kind of dish they wanted to. Yesterday afternoon I had a surprising meeting when I picked up the 7-year-old from his friend. While the boys cleaned up their plays I talked with the friend's grandmother who lives in Belgium. When she heard I have visited Maastricht and that I liked it a lot, she gave me a business card of a cafe she has in there. She told me to come there next time I go to Maastricht again. During my last days in Amsterdam I still managed to meet another friend of mine I got to know when I lived here. Having a lunch with her was great since it had been almost four years since we last met.]

Nyt olen junassa suuntaamassa takaisin Pariisiin. Ikävä tulee Amsterdamin rauhaa, au pair -perhettä, kavereitani täällä, keskustan nättejä vinoja taloja sekä monia muita hyviä puolia. Mutta oli aivan mahtavaa viettää toinen kevätlomani kyseisessä paikassa ja toivon taas pian saavani mahdollisuuden poiketa aurinkoiseen (tai miksei pilviseenkin) Amsterdamiin!

[Now I am in a train heading back to Paris. I will miss the peace of Amsterdam, my au pair family, my friends, the beautiful inclined buildings of the centre and many other good things. But it was awesome to spend my second spring vacation in this particular place and I hope soon to have a chance to visit the sunny (or why not the cloudy) Amsterdam!]

Vacation in Amsterdam, part 1

Lomani alku on ollut oikein ihana ja virkistävä! On ollut mukavaa jutella au pair -äidin kanssa, touhuta poikien kanssa (joskin välillä heihin on aiempaa haastavampaa ottaa kontaktia heidän hieman itsenäistyessään) sekä tutustua nykyiseen au pairiin. Pojat ovat iltapäivään asti koulussa, joten vaikka olenkin tullut osittain myös avuksi, niin päiväsaikaan olen vapaa kulkemaan minne tahdon. Maanantaina kävin Albert Cuypstraatin torikadulla shoppailemassa palkitsemassa itseni siitä, että Pariisissa olen vielä hillinnyt itseni. Täällä on halvempaa, kun tietää, minne menee. Iltapäivällä veimme lapset yhdessä nykyisen au pairin kanssa jalkapallotreeneihin. Harrastuksia pojillla riittää, joten samanlaista päivien kulun suunnittelua tämän perheen au pairin elämä ei enää ole.

[The beginning of my vacation has been very wonderful and refreshing! It has been nice to talk with the au pair mother, to do things with the boys (even though sometimes it is more difficult to get contact with them than earlier because they are getting more independent) and to get to know the present au pair. The boys are at school until the afternoon so even though I came here to also help them, daytime I am free to go where I want. On Monday I went shopping on the outdoor market Albert Cuypstraat and rewarded myself for not shopping in Paris until now. It is cheaper here after all wheb you know where to go. In the afternoon we took the children to their football trainings withthe present au pair. They surely have enough hobbies so the life of the au pair in this family is no more planning how to soend the day with the children.]

Tiistaina aamupäivällä otimme nykyisen au pairin kanssa pyörät ja poljimme Amsterdamse Bosiin, suureen puistoon muutaman kilometrin päässä. Perheen äiti oli kehunut meille sen kirsikankukka-puutarhaa. Matkalla puistoon jäimme hetkeksi ihmettelemään ja ihastelemaan taloja, jotka oli rakennettu lauttojen päälle. Olisipa ihana omistaa moinen vaikka kesämökkinä! Itse puisto oli aivan valtava ja jouduimme tämän tästä tarkistamaan kartasta, että käännymme sen lukuisilla teillä oikeaan suuntaan. Ihastuimme paikkaan kuitenkin yhä enemmän ja enemmän siellä pyöräillessämme, sillä se toi mieliimme Suomen metsät ja pellot keskellä rauhallista maaseutua. Täysin vastakkaista suurkaupungin keskustan vilinään. Ja kirsikkapuut vasta ihania olivatkin! Jos olisimme tajunneet ottaa piknik-tarvikkeet, eikä meidän olisi muutaman tunnin päästä tarvinnut hakea poikia koulusta, olisimme varmaan viettäneet koko lopun päivää siellä.

[Tuesday morning we took bicycles with the present au pair and we cycled to Amsterdamse Bos, a big park a few kilometres away. The mother of the family had recommended its cherry blossom garden for us. On the way to the park we stayed for a while wondering and admiring houses that were built on ferries. Hiw great it would be to own one as a summer cottage! The park itself was enormous and we every now and then we had to check from the map that we are taking the right turn at the crossings. We fell in love more and more with the place when we cycled through the landscapes that reminded us of the forests and fields in Finland. A complete opposite to the bustle of the centre of the city. And what about the cherry trees then! If we had been clever enough to take picnic stuff with us and if we didn't need to pick up the boys from the school after a few hours, we would have probably spent the rest of the day there.]

Tänään oli vielä eilistä lämpimämpi päivä (selvästi yli 20°C) ja päätin nauttia siitä keskustaa kierrellen. Pyörän päällä noin 15 minuuttia, pyörä lukkoon Keizersgrachtin varrelle ja jalkapatikalla taloja ja kanaaleja ihailemaan. Pakko mainita, että itseä hirvittäisi, jos joutuisin parkkeeraamaan auton ilman minkäänlaisia kaiteita kanaalin edessä... Kuninkaallisen palatsin aukiolla pääsin nauttimaan myös katutaiteesta. Ennen kotiin paluuta pysähdyin vielä Vondelparkissa, joka oli täynnä muita picnic-seurueita.

[Today was even warmee than yesterday (way over 20°C) ans I decided to enjoy it going around in the centre. On a bicycle for 15 minutes, locking it next to Keizersgracht and walking around admiring the houses and the canals. I have to mention that I would be scated to park the car without any kind of fence in front of the canal. At the royal palace square I got to enjoy also some street performance. Before going home I stopped by in Vondelpark which was full of other picnicers too.]

 

Parks and Centquatre hall

Ihanaa kun on välillä niin keväisen (tai suomalaisen näkökulmasta jopa kesäisen) lämmintä! Viikko sitten tuli käytyä H:n kanssa Parc de Sceaux'ssa, isossa puistossa hieman Pariisin eteläpuolella. Luonnon helmaan pääsen turhan harvoin täällä, mutta kyseisellä puistolla oli ainakin kokoa, joten nautin siitä täysillä. Mikä kiinnitti huomioni, olivat puiston lukuisat suorat linjat. Paitsi että puut olivat istutettu tasaisiin riveihin, niin kaikki niiden oksat olivat myös leikatut aivan suoriksi. En osaa kuvitella, millaista on käydä leikkaamassa ison puiston puiden latvat vaakasuoriksi...

[It is so wonderful when it is so springly (or from the perspective of a Finn, summerly) warm sometimes! A week ago I went to Parc de Sceaux, a big part little bit south from Paris, with H. I have a chance to enjoy the nature somewhat rarely but this park has a huge size so I took everything from it I could. What drew my attention there, where the straight lines. The trees were not only placed on straight lines but their brabches were also cut completely straight. I cannot imagine what kind of job it is to cut the tops of the trees in the big park...]

Last weekend I also met a couple of CE (conversation exchange) people for them to practice English and Finnish and for me to practice French. With the first one we sat down in a cafe where you pay by the time you spend there and you can order as many coffees or hot chocolates as you like during that time. Quite a nice concept, I would say. Since the weather was preferable, we took a walk with the other one whom I had met also before. I saw some famous buildings, such as Pompidou which is described to be one of the ugliest building ever, and Hôtel de Ville, the local administration of the city.

Kulunut viikko oli aikamoinen töissä. Työntekijöiden suunnitteluaikaa ja stressiä rytmitti torstaina pidetty vanhempainilta. Omalta osaltani se meni hyvin, joskin asiastaan innostuneen johtajan vuoksi jouduin lyhentämään melkoisesti sitä, mitä kerroin oman luokkani lasten vanhemmille. Lasten kanssa muun muassa maalasimme kasvattavamme popcorn-ruohon kuvia ja opettelimme kuperkeikkoja. Perjantaina meillä oli kolmoissynttärit, mikä tiesi paljon kakkua ja mehua lapsille. Suomenkielestä innostunut luokkani sai oppia uusia sanoja tällä viikolla. Opetin heidän pyynnöstään heitä sanomaan opettaja, tyttö ja poika. Kuinka suloista olikaan, kun he käden nostaessaan sanoivat "opettaja" sen sijaan että käyttivät nimeäni tai sanaa "mistress", kuten usein he aikuisia puhuttelevat. Koska edessä oli kevään toinen kahden viikon loma, opetin luokkaani sanoman myös "hauskaa lomaa".

[The past week at work was quite something. The planning time and the stress level of the adults there was mostly concentrated on the parents' meeting on Thursday evening. It went well for my part even though I had to shorten my dpeech to the parents of my class because the headmaster got too enthusiastic about her talk. With the children we painted the popcorn grass we have been growing and learned to do the forward roll, among the other things. On Friday we had a triple birthday party which meant a lot of cake and juice for the kids. My class that has got interested in learning Finnish, wanted to know how to say "teacher", "boy" and "girl". How sweet it was when they called me "opettaja" (teacher) in stead of calling my by my name or "mistress" which they often use to speak to the adults at school! Because they were going to have the second two week vacation of the semester, I taught them also to say "hauskaa lomaa" (happy vacation) in Finnish.]

Eilen lauantaina tapasin Pariisissa asuvan toisen suomalaisen. Hän kauppasi Facebook-ryhmässä kenkiä ja minulla kun ei kovin montaa paria tullut tänne mukaan, niin kävin katsomassa. Kotimatkalla kävelin halki mukavan puiston, jossa en tänne muutettuani ole käynyt, vaikka sen joka päivä töihin mennessä näenkin. Säiden lämmetessä pitää alkaa viettää sielläkin enemmän aikaa. Iltapäivällä H esitteli minulle Centquatre-hallin, joka toimii vapaana harjoittelupaikkana ja vapaana alueena kaikenlaisille taiteloijoille maalareista tanssijoihin ja jalkapallolla pompottelijoihin. Ainoa edellytys siellä reenaamiseen on, että kuka tahansa saa katsella sitä. Ihanan inspiroivaa! Hallissa oli myös näyttely, jossa on taidetta sekä Bic-kynistä että Bic-kynillä. Illalla tuli vielä käytyä elokuvissa katsomassa Don't worry, he won't get far on foot. Tositarinaan pohjaava elokuva kertoo alkoholisoituneesta miehestä, joka onnettomuuden seurauksena päätyy loppuelämäksi pyörätuoliin ja joutuu kohtaamaan itsensä uudemman kerran.

[Yesterday I met another Finn living in Paris. She was selling shoes on a Facebook group and since I didn't bring that many pairs here with me, I went to check them. On my way back home I walked through a nice park that I haven't visited since I moved to France even though I see it every day on my way to work. I have to go there more often now that the weather get warmer. In the afternoon H showed me Centquatre hall that is a free place to practice all kind of arts from painting to dancing and doing tricks with a football. The only condition is to let anyone watch you. How inspiring that was! There was also an exhibition where they had art made of Bic pens and by Bic pens. In the evening we went to movies to see Don't worry, he won't get far on foot. It is based on a real story and tells about an alcoholic who ends up in a wheelchair for the rest of his life due to an accident, and he has to face himself again.]

Minullakin on tosiaan jälleen kaksi viikkoa taukoa töistäni esikoulussa. Tänään otin junan Gare du Nordista suoraan Amsterdamiin. Parin vuoden tauon jälkeen vierailen au pair -perheeni luona ja täällä tulen olemaan seuraavat 10 päivää. Oikein mukava kevätloma ja irtiotto arjestani!

[So I also have now two weeks off from my work at the preschool. Today I took a train from Gare du Nord straight to Amsterdam. After a break of a two years I get to vidit my au pair family and I will be here for the next 10 days. A very nice spring vacation and a break from my normal life!]

The first real spring day

Tänään oli ensimmäinen kunnon keväisen lämmin päivä. Lämpötila nousi lähelle kahtakymmentä ja kotimatka sujui mukavasti ilman takkia. Työviikko on ollut hieman raskas, sillä esikoulunme assistentti on kipeänä ja meiltä puuttuu se henkilö, joka hoitaa juoksevat asiat sekä ison osan vanhempien kanssa kommunikoinnista, joka tietää kenelle lapselle mikäkin peitto tai muu tavara enimmäkseen kuuluu, joka on mukana ulkoiluissa, ja joka tekee paljon muuta. Pienessä eskarissamme kun sijaisia ei noin vain saa eikä häntä oikeastaan kukaan voisi edes korvata.

[Today was the first actually warm spring day. The temperature got up almost to twenty and it felt good to walk home without any jacket. This week at work has been quite exhausting because the assistant of our preschool is sick and we are lacking the person who takes care of the running things and a big part of the communication with the parents, who knows what blanket and other stuff belongs to which child, who is there for goinf out to the park, and who does a lot of other things. It is not easy to get a deputy in our small preschool and actually nobody could even replace her.]

Tähän päivään kuuluu kuitenkin hyviä fiiliksiä myös. Juhlistimme eskarilla erään pienten ryhmän lapsen 3-vuotissynttäreitä ja kakku oli ihana sekä päältä että sisältä. Johtaja ehdotti, että herkkuhetken jälkeen pistäisimme pienet tanssibailut pystyyn ja täytyy sanoa, että kyllä oli hauskaa tehdä töitä eskariopena, kun sain työaikana tanssia lasten kanssa Crazy Frogin tahtiin!

[Nevertheless, I have had good feelings during this day, as well. We celebrated the birthday of a child from the small ones' class when she turned 3 and the cake was wonderful both from outside and inside. The headmaster suggested that we would have a small dancing party after the delicious snack and I have to say that it surely was fun to have a job as preschool teacher when I could dance to Crazy Frog during my working hours!]

Kun lähdin koululta viiden aikaan, tuntui mukavalta huikata suomalaisittain "moi moi" lapsille, jotka olivat vielä siellä odottamassa vanhempiaan. Minun luokkani on pyytänyt, että opettaisin heille muutamia sanoja/fraaseja omalla kielelläni ja "moi", "kiitos" ja "hyvää yötä" tulevat luontevan kuuloisesti lasten suusta ulos. Johtaja jopa innostui asiasta niin, että ehdotti minun kehittelevän jonkin pienimuotoisen teeman Suomen ympärille ja että opettaisin heille lisää suomenkieltä.

[When I left from the school around five o'clock, it felt nice to say "moi moi" ("bye bye" in Finnish) to the children who were still waiting for their parents. My class asked me to teach them some things in my language and "moi" (hi/bye), "kiitos" (thank you) and "hyvää yötä" (good night) come naturally out of the mouths of my kids. The headmaster even got enthusiastic about this sonmuch that she suggested that I would build up a small theme around Finland and I would teach more Finnish to the children.]

Illalla halusin lähteä pitkästä aikaa lenkille (kun flunssani on nyt melkein kokonaan poissa ja jaksan ja uskallan kuntoilla taas). Mieleeni tuli käydä katsomassa puistoa, jonka näen ikkunastani mutta jossa en ole vielä käynyt. Enkä muuten käynyt tänäänkään, sillä "paikalliseen tapaan" puisto oli sulkenut ovensa jo aikasemmin. Kuuden jälkeen Pariisissa ei kannata haaveilla enää puistoissa oleskelusta.

[In the evening I wanted to go for a jog after a longer time (now that my flu is almost completely gone and I gave energy and I dare to exercise again). It popped to my mind to check the park which I can see from my window but where I had not been yet. And I didn't go there today either because in the "local way" it had closed the gates earlier. One should not dream of going to the parks in Paris after 6pm.]

Muutamia yksittäisiä seikkoja vielä mainitakseni:
-Pääsiäistä ennen oli kivaa leikkiä vaihteeksi pääsiäispupua ja käydä esikoulun lähipuistossa piilottamassa suklaamunia (joita vanhemmat olivat tuoneet mielettömän kasan).
-Viime sunnuntaina koin ei-toimivan hissin ja jouduin kipuamaan 24 kerrosta alas kotoa lähtiessäni. Onneksi ne toimivat, kun palasin takaisin kotiin illalla...
-Suomalaisten ystävieni kanssa kävimme myös kahvila-baarissa, joka oli talon katolla. Hieno kokemus ja uusi näkökulma Pariisiin.
-Oma esikoululuokkani on hyvin tottunut siihen, että minä puhun ja minun kanssani puhutaan vain englantia. Kun joskus lapset kuulivat minun vaihtavan assistetin tai jonkun vanhemman kanssa pari sanaa ranskaksi, he huomauttivat siitä ääneen ihmetyksissään.
-Viime viikolla kylvämämme popcornin jyvät ovat alkaneet kasvaa toden teolla. Sain tämän ihanan idean eräästä Facebook-ryhmästä.

[To mention some scattered things:
-Before the Easter it was fun to play to be the Easter bunny and hide chocolate eggs (which the parents had brought a lot) in the oark near our preschool.
-Last Sunday I experienced a non-working elevator and had to climb down 24 floors by the stairs when I left the home. Luckily they worked again when I returned...
-With my Finnish friends we also went to a cafe bar that was on a roof of a building. A cool experience and a new point of view about Paris.
-My own preschool class is very used to me speaking only English and that one speaks only English to me. When they some day heard me changing a couple of words with the assistant or a parent, they were so surprised they had to mention it out loud.
-The popcorn seeds we planted last week have started to grow well. I got this nice idea from one Facebook group.]

Becoming a tourist with my Finnish friends

Menneella viikolla minulla on ollut suomalaista seuraa, kun pari ystavaani tuli kaymaan Pariisissa. Minakin olen jalleen ollut turisti ja kierrellyt katselemassa nahtavyyksia heidan kanssaan. Keskiviikkona kavin hakemassa heidat Charles de Gaullen lentokentalta ja vein heidat parhaaseen kotikatuni vietnamilaiseen lounaalle. Iltapaivalla kavelimme Champs Elysees'lla, poikkesimme Disney-kauppaan, ihastelimme Riemukaarta, Seine-jokea ja Notre Damea.

[During the past week I have had Finnish company when a couple of my friends came to visit Paris. I have become a tourist again and walked around seeing attractions with them. On Wednesday I went to pick them up from the Charles de Gaulle airport and took them to the best Vietnamese restaurant on my home street. In the afternoon we walked along Champs Elysees, stopped by at a Disney store and admired the Arch of Triumph, the river Seine and Notre Dame.]

Lauantaina suuntasin ystavieni kanssa suklaa-museoon. Oli erikoista katsella ikivanhoja kulhoja, joita oli kaytetty suklaaseen, seka suklaajumala-patsaita, mutta oli erittain mieluisaa maistella ilmaista suklaata. Suklaa-hiirille tiedoksi, etta taalta loytyy paikka, jossa 11 eurolla saa syoda tasan niin paljon suklaata kuin huvittaa.

[On Saturday we headed to the chocolate museum with my friends. It was extraordinary to watch very old bowls that had been used for chocolate and statues of chocolate gods, but it was very pleasant to taste free chocolate. To inform chocolate addicts, you can eat as much chocolate as you want with 11 euros here.]

Museon jalkeen suuntasimme Pariisin katakobeille, maanalaisille hautakaytaville. Saavuimme jonoon 15 minuuttia ennen ilmoitettua viimeista sisaanottoaikaa, mutta jonon pituuden tahden meilla ei ollut enaa mahdollisuutta paasta sisalle. Kokeaksemme illalla viela jotakin ranskalaista etsimme lahistolta ravintolan, jossa tarjoiltaisiin ratatouillea, kuuluisaa ranskalaista kasvispataa. Seurueemme oli hieman epaluuloista kyseista ruokalajia kohtaan, mutta nyt ratatouillella on 3 uutta fania. Voimme ehdottomasti suositella!

[After the museum we took metros to the catacombs of Paris, the underground grave tunnels. We arrived to the queue 15 minutes before the time when they take the last visitors inside but because of the length of the line we were not able to enter anymore. To experience still something French during the evening we looked for a restaurant nearby that serves ratatouille, the famous French vegetable stew. Our group was a little bit suspicious toward it but now ratatouille has 3 new fans. We can absolutely recommend that!]

Sunnuntaina tapasimme ystavieni ja H:n kanssa Gare de l'Estin rautatieasemalla ja otimme junan Provinsiin. Vietimme paivan vanhassa kaupungissa ihastellen paitsi komeita rakennuksia myos peltojen ymparoiman pikkukylan rauhallisuutta verrattuna aina vilkkaaseen Pariisiin. Pitkan paivan kruunasi viela Pariisissa tanssimaan meno. Viime kerrasta olikin jo pari kuukautta aikaa.

[On Sunday I met my friends and H at the train station of Gare de l'Est and we took a train to Provins. We spent the day in the old town admiring not only the magnificent buildings but also the peacefulness of the village surrounded by fields. It was the cherry for the icecream when we went to dance in Paris in the evening. It had been two months since my last time.]

Eglise Sainte-Croix

Tour Cesar

Muurin harjalla oli kivaa kavella.
[It was nice to walk on the wall.]

Turnajaisnaytos jai valiin, kun saimme odotella lounastamme yli tunnin.
[We didn't make it to see the tournament because we had to wait for our lunch over an hour.]